8.6.2016

Viisi vinkkiä: Kuinka muuttua ikuisesta lykkääjästä tuotteliaaksi kirjoittajaksi?

Millaisin metaforin kuvailisit tutkimustasi? Onko se erilaisia aineksia sisältävä syherö, jolla ei tunnu olevan alkua tai loppua? Vai voisiko se olla sulava uimahyppy, keskittynyt ja hallittu?




Tällaisella harjoituksella aloitimme yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatkokoulutusseminaarissa pitämämme työpajan "Luova kirjoittaminen tutkimuksen tukena". Työpajassa tutkittiin erilaisten harjoitusten avulla omaa tutkimusaihetta soveltaen erilaisia kirjoittamisen tyylejä ja tapoja. Apuna ja tukena käytettiin luovan kirjoittamisen menetelmiä ja teorioita.

Kirjoittaminen on itsestään selvä osa tutkimuksen tekemistä ja tutkijan ammattitaitoa. Silti useimmissa työryhmissä ja seminaareissa työstetään tekstien sisältöä, mutta harvoin saa tukea itse kirjoittamiseen työnä ja tekemisenä. Kahden päivän aikana kirjoitimme, puhuimme kirjoittamisesta ja jaoimme ajatuksia siitä, miten kirjoittaminen on ihanaa ja kamalaa, työväline ja tuotos, prosessi ja rakkauden kohde.

Varmasti jokainen kirjoittaja kärsii ajoittain pelätystä tyhjän paperin kammosta. Luovan kirjoittamisen harjoitukset auttavat ratkomaan kirjoittamiseen liittyviä ongelmia ja tuomaan innostusta ja rutiineja kirjoitustyöhön. Olemme listanneet keinoja, joiden avulla ikuisesta lykkääjästäkin voi sukeutua tuottelias kirjoittaja:

Hahmota tutkimusprosessi kirjoitusprosessina.  Tämä ohje tuntuu ehkä itsestään selvältä, mutta kun ajatusta alkaa toteuttaa käytännössä, sillä on radikaalit seuraukset tutkimuksen tekemiseen. Usein tutkimusprosessi hahmotetaan kaksivaiheisena: ensin tutkimus, sitten kirjoittaminen. Kirjoittamista lykätään, kunnes tutkimustulokset ovat selvillä ja argumentit kirkkaasti kiteytyneet mielessä. Jos ajatteletkin kirjoittamisen kuuluvan olennaisesti kaikkiin tutkimuksenteon vaiheisiin, et tule siirtäneeksi kirjoittamisen aloittamista jonnekin tulevaisuuteen. Kirjoita tutkimuspäiväkirjaa, kenttämuistiinpanoja, kirjallisuusmuistiinpanoja, menetelmälukua tai hajanaisia ajatuksia.  Jostakin täytyy kuitenkin aloittaa, ja se kannattaa aloittaa mahdollisimman pian.

Hiljennä sisäinen kriitikkosi. Monelle kirjoittamisen suurimpana esteenä on tarve kirjoittaa heti täydellistä tekstiä. Prosessikirjoittamiseen liittyy ajatus, ettei kerralla tarvitse olla valmista.
Joan Bolker (1998) hahmottaa prosessikirjoittamista siten, että ensin sotketaan ja sitten siivotaan. Sekavasta ja sotkuisestakin tekstistä saa muokkaamalla jalostettua helmiä. 

Kirjoittaminen edistää kirjoittamista. Monesti takkuava kirjoittaminen käynnistyy vapaalla kirjoittamisella. Kokeile aloittaa työpäiväsi kirjoittamalla kymmenen minuuttia mitä mieleesi juolahtaa. Voit myös suunnata kirjoitustasi valmiilla aloituksilla, kuten ”Haluan kirjoittaa…” tai ”Tänään minusta tuntuu…”. Luovan kirjoittamisen oppaista löytyy lisää harjoituksia.  Leikittele metaforilla. Kokeile kirjoittaa tutkimuksestasi vaikkapa pelinä, käsityönä tai vuoropuheluna. Hyvät ajatukset eivät useinkaan muotoudu ennen kirjoittamista, vaan ne syntyvät kirjoittamisen edetessä.

Luo kirjoitusrutiineja. Opettele kirjoittamaan joka päivä edes vähän. Kymmenessä minuutissa kirjoittaa jo paljon, ainakin verrattuna siihen ettei kirjoita ollenkaan. Koeta varata joka viikolle vähintään yksi päivä, jolloin keskityt pelkästään kirjoittamiseen. Jos kirjoittamiseen keskittyminen on vaikeaa, kirjoittamisen ajastaminen munakellolla on yllättävän tehokasta!  Kokeile myös yhdessä kirjoittamista, se synnyttää erilaista kirjoitusvirettä kuin yksin puurtaminen.

Kiipeä ulos kirjallisuuden kaninkolosta – aina uudelleen. Jokaisesta aiheesta on kirjoitettu metritolkulla, ja jokaisesta hyvästä tekstistä löytyy uusia lähteitä, jotka pitäisi ottaa haltuun. Lukeminen voisi periaatteessa jatkua loputtomasti. Siksi jossain vaiheessa on hyväksyttävä oman tiedonhankintakyvyn rajallisuus ja luovuttava kirjallisuudesta. Välillä kannattaa hylätä työhuoneen ja kirjaston kirjahyllyt ja etsiytyä vaikka kahvilaan kirjoittamaan. 

Yliopistotyössä useimmilla meistä on harvoja yhteisen kirjoittamisen hetkiä. Ehdotammekin kirjoitustreffejä – tapaisimmeko Petronellassa joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina aamulla puoli yhdeksältä? Samalla voisimme sopia, että kirjoittamissession ajaksi suljetaan puhelimet eikä vilkuilla sähköpostia.

Nähdään kirjoitustreffeillä elokuun 1. päivänä!

Veera Kinnunen ja Pälvi Rantala
Tyhjän paperin lupauksesta innostuneet kulttuurintutkijat
etunimi.sukunimi@ulapland.fi

Kirjallisuutta:
Bolker, Joan (1998) How to write your thesis in fifteen minutes a day.
Cameron, Julia (2004) Tyhjän paperin nautinto
Goldberg, Natalie (2008) Luihin ja ytimiin. Kansanvalistusseura.
Goldberg, Natalie (2011) Avoin mieli. Kansanvalistusseura.
Kiriakos, Carol & Svinhufvud, Kimmo (2015) Tohtoritakuu. Art House: Helsinki. (ks. myös Gradutakuu)
Richardson, Laurel & Adams St. Pierre, Elizabeth (2011) Writing. A Method of Inquiry. Teoksessa Norman K. Denzin & Yvonna S. Lincoln (toim.) The Sage Handbook of Qualitative Research. Uudistettu painos. Thousand Oaks, Lontoo & New Delhi: Sage Publications.

1 kommentti:

  1. Kiitos hyvästä postauksesta! Teen tohtoriopintoja LaY:lle, mutta asun Helsingissä. Tästä postauksesta oli paljon hyötyä ja siitä sai hyviä vinkkejä myös tällaiselle etäopiskelijalle :)
    Jään mielenkiinnolla seuraamaan blogianne.

    VastaaPoista